Päivä 11

Ehkä paras tähän astisista! Syy: eläimiä, paljon eläimiä. :)

Aamulla sain viestin tsekkityttö Shaktilta. Lähettäiskö messiin Mokolodi reservelle. No, tottahan toki me lähdettiin. Ensin mentiin yhteen majoituspaikkaan jossa oli pari hullunkokoista koiraa, kanoja, kukkoja, kissa, minipossu, jotain kyyhkysen näkösiä yms. ihan vapaasti pihalla. Vähänkö oli siistiä. Sinne siis yksi meistä viidestä lähtijästä jäi sitten yöksi. Mukana olivat siis Tshekki Shakti, Jenkit Tracy ja Gretchen, sekä minä ja Eeva.

Leiripaikasta kävelimme 1.5 kilsaa pelkkää ylämäkeä luonnonpuiston respaan, jossa saimme kuulla että haluamallemme hevos-safarille ei pääse kuin maksimissaan kolme ihmistä kerralla. No, vaihdoimme hevoset helpompaan vaihtoehtoon, eli autoon. Mua harmittaa etten ottanu siitä kuvaa koska se oli niiiin siisti. Lava-auto, jonka lava on muutettu istuimiksi. Sellanen mitä on telkkarissakin. :) Sinne ois mahtunu ehkä joku 12 henkeä, mutta meitä oli onneksi vain 7. Me 5 opiskelijaa ja kaksi etelä-Afrikkalaista, ilmeisesti aviopari. Eli saatiin olla pienellä porukalla ja voin sanoa että mukavempi niin. Safari alkoi aika valjusti. Näimme todella kaukaa jotain peuran tyylistä (Antti, nyt tunnistusvisa pystyyn kuvien kanssa. :) ) taisivat olla Impaloita. Niitä sitten myöhemmin olikin ihan kaksi käsin ja joka kurvissa, eli onnistuin saamaan muutaman hyvä otoksen niistä.


Sitten näimme yksinäisen ylvään strutsin ja vähän jotain villisian näköstä, joka ei kuitenkaan ollut villisika. Mua harmittaa etten saanu niistä kuvia, koska en todellakaan tiedä mikä eläin oli kyseessä. Mutta sitten alkoi tapahtua. Hyvin kaukana näimme kaksi sarvikuonoa, siis hädintuskin näimme, koska ne oli tosi kaukana. Mutta onneks meidän kuski poikkesi radalta (mikä ei mun mielestä ollut sallittua) ja vei meidät No entrance -tielle. Ja ette ikinä arvaa. Me oltiin oikeasti alle kymmenen metrin päässä niistä sarvikuonoista. Siinä ne vaan olla möllötti ja me oltiin ihan äimän käkenä kun ne ei tehny mitään. Niitä olikin sitten kolme, ja opas kertoi ettei meillä ole hätää niin kauan kun ei suututeta "isäntää". Se oli niistä isoin ja laiskimman oloinen. Kaksi muuta jopa nousi jossain vaiheessa pystyyn ja kohahdutti meitä, mutta isäntä veti sikeitä kahden puun välissä. Mutta se oli hienoa se.

Mä en nyt ihan järjestystä muista, mutta nähtiin lisää jotain sarvieläimiä, villisikoja ja niitä toisia sikoja, bumba (ne jotka ei tiedä, kattokaa Leijonakuningas), musta mä näin myös Timonin. :)

Kuvassa on Bumba, joka oli nopea, erittäin nopea...

Sitten kaikenlaisia lintuja. Ja kirahvi. Se oli tosi tumma, kaunis kuin mikä. Tummuus kuulemma tulee iän myötä, joten uskon että tämä yksilö oli jo jonkin aikaa maailmaa katsellut. En oo koskaan nähny niin tummaa kirahvia. Nämä kaikki ennalta mainitut olivat siis vapaina, mutta niillä oli myös gepardeja. Mun piti itseasiassa tarkistaa gepardin ja leopardin ero, mutta jos gepardi on se Tarzanin kaveri niin just sitä tarkoitan. Eli niitä. Olipas tuossakin lause. :) Ja sitte pari hyeenaa. Hyeenat oli ihan sairaan isoja. Niistä en saanu kunnon kuvaa, mutta mä olin aina luullut että ne on paljon pienempiä. Väärässä olin.

Kierros kesti pari tuntia ja se aika meni kuin siivillä. Luonto, niin kuivaa kuin se olikin, oli tosi kaunis ja joka kurvissa sitä vaan odotti että mitä näkee seuraavaksi. Leijonia ja norsuja niillä ei siellä ollut, mutta niitä on muilla luonnonpuistoalueilla, eli niistä tulee kuvia myöhemmin.

Kierroksen jälkeen otettiin taksi takaisin yliopistolle, käytiin nopeasti vaihtamassa vaatteet ja suunnattiin Norjalaisten Diegon ja Ingridin luo. Ne on aviopari, joka haki tänne yhdessä ja kun eivät asuntoloissa saaneet asua yhdessä, vuokrasivat ihan järjettömän ison kämpän yliopiston läheltä. Me oltiin oikeastaan aika myöhässä, koska ne tarjos porukalle ruokaa jo neljän maissa, mutta me mentiin sinne kuuden jälkeen. Syötiin sitten vähän jämiä ja vietiin jotain uutta tilalle. Istuskeltiin ehkä kolmisen tuntia ja tultiin takas yliopistolle. Mutta oli tosi hauskaa. Siellä oli ehkä joku 15 henkee ja kaikille oli istumapaikat. Oli juomista ja naposteltavaa. Sellaisia iltoja mä kaipaankin. Mä en vaan ymmärrä miten niillä oli ollu varaa tarjota ruokaa niin monelle tyypille. Kaikki tietty varmaan yritti tuoda jotain mukanaan, kuten Anahi oli tuonut 3l jäätelöä (ihanaa!!!), mutta silti. Ingrid sen ruoan oli tehny.

Mutta oli siis ihan huikea päivä. Eevan kanssa puhuttiin että se hevosratsastus täytyy vielä käydä kokeilemassa, mutta vasta ehkä parin kolmen kuukauden päästä, jos vaikka luonto ois vähän erilainen tai jotain. Mutta eläimiä. Paljon eläimiä. Mä varmaan nään unia eläimistä ensi yönä. Ja Villestä tietty. :)






Tarkkasilmäiset: About kuvan keskellä oleva musta piste on se kirahvi (tai sen takamus lähinnä) mikä me nähtiin. Se näkyy tässä vähän huonosti, mutta näkyy kuitenkin.