sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Ramotswa ja Ditlhaka-musiikki


Nyt viimein vois olla aika koittaa saada ajatukset pois noista hautajaisista ja kertoa teille meidän perjantain retkestä Ramotswaan. Kuten tavallista, bussi pääsi lähtemään liikenteeseen noin 45 minuuttia sovitun ajan jälkeen. Tämä johtui siis siitä, että yksi meidän kurssikavereista yksinkertaisesti tuli sen verran myöhässä paikalle. Jos jokin mua täällä ottaa pattiin niin se on juuri tuo myöhästely. Mutta palaan siihen vielä varmasti (monta kertaa) myöhemmin.

Ramotswassa käytiin ensin taas kaupassa hakemassa vähän välipalaa ja siellä musta tuntu että meitä valkoisia kateltiin oikein olan takaa. Ilmeisesti heillä päin ei valkoihoisia usein näy. Kun päästiin Kgotlalle, menimme ensin taas morjenstamaan paikan päällikköä (joka muuten oli nainen). Se oli kiva täti, koska se puhui meille englantia eikä setswanaa. Usein noissa paikoissa ne puhuu vaan omaa kieltään, koska se on heidän kulttuuria, mutta tämä nainen oli poikkeus. Nainen kun oli, niin oli astetta viisaampi. :P

Kgotlassa saatiin ensin kysellä kysymyksiä musiikkityylistä ja tällä kertaa alun pientä johdatusta Ramotswasta lukuunottamatta meille suomennettiin (juu, siis todellakin suomennettiin!!!) siis englannitettiin asiat musta jo vähän paremmin. Me siis annettiin pikkusen palautetta niistä ekan reissun käännöksistä, mutta musta tuntu että tää meni jo vähän paremmin. Sitten kun vihdoin esiintyjäryhmä pääsi paikalle ja keskustelu heidän pilleistä oli kiihkeimmillään (ilmeisesti paikallisilla oli vähän eri käsityksiä siitä miten jutut toimii ja päädyttiin siihen että ehkä on parempi kun nähdään soittajat tositoimissa) saatiin kuulla Ditlhaka-musiikkia.He siis käyttävät nykyään ihan metallista (kuparia) tehtyjä putken pätkiä, mihin on sisälle laitettu kangaspala joka aina soitettaessa kostutetaan jotta se pitää vireen. Viritys tapahtuu toisella metalliputkella, jonka avulla kangaspalaa liikutetaan putken sisällä. Jokaisesta putkestä tulee siis vain yksi ääni ja sitten heillä on joku tietty setti niitä putkia (sanoivat että 4, mutta mä laskin että niistä tuli ainakin seittemää eri ääntä) ja jokainen soittaja vaan tietää rytmit ja kohdat millon niiden pitää soittaa. Tämä musiikki siis todellakin on yhteistyötä! Soittajat toimivat samalla säestäjinä ja mahdollisten melodioiden soittajina riippuen melodiasta. Kuunnelkaa toi näyte, se kertoo enemmän kun nää mun aika säälittävät yritykset!Ditlhaka-pillien soittotapa oli aika hauska. Ne pisti kielen ulos suusta ja se pilli makasi siinä kielen päällä kun ne puhalsi. Olisin halunnu koittaa yhtä, mutta en saanu mahdollisuutta. :( Esitys oli sikäli erilainen kuin edellinen, että nämä olivat vanhoja miehiä kun taas aikaisempi ryhmä koostui täysin nuorista. Näillä ei myöskään ollu mitään erillistä esiintymisasua, vaan he tulivat paikalle ihan omissa asuissaan. Ja tietty se, että näillä oli jokin soitin mitä soittaa...

Yhden asian mä huomasin siinä kun saatiin kierrellä siinä se porukan ympärillä ja se oli se, että paikalliset vanhat miehet haisee aikas pahalle. Se varmaan kuulostaa kamalalle, mutta se on myös totuus. He haisivat tosi voimakkaasti pahalle. En tiedä mitään muutakaan sanaa jolla mä sitä voisin kuvailla.Esitys oli taas miellyttävä ja tosi erilainen edelliseen verrattuna. Seuraava paikka mihin mennään ois Tlokweng ja sinne pitäis mennä tulevana perjantaina, mutta en tiedä miten sen kanssa käy, koska todennäköisesti kaikki yliopiston opettajat menevät lakkoon ensi keskiviikkona tai torstaina!?! Ja Lakko saattaa kestää kaksi viikkoa... Mene ja tiedä, täällä ei tollasia juttuja kuitenkaan voi uskoa ennen kun ne kohdalle sattuu, eli odotellaan nyt ensin sitä keskiviikkoa.

Tänään mä heräsin 7.15 vaikka olisin saanut nukkua ihan aina kasiin asti. Me lähdettiin ysiltä Gaborone Dam:ille, joka on siis pato. :) Ette varmaan sitä tuosta arvanneetkaan. Padolle pääseminen olikin sitten oikein työn takana, koska vartijat portilla sanoivat ensin että ette te sinne pääse, teillä pitää olla lupa sitä varten. No sitten päätettiin että mennään sitten vain Game Cityyn joka oli siinä lähellä. Sekään ei tuntunut heille sopivan ja loppujen lopuksi me päästiin sisään kun maksettiin normaalit pääsymaksut (huikea 10pulaa/hlö) ja luvattiin pistää kameramme piiloon jos joku mies (ei mitään hajua kuka) tulee meitä kohti. Padolla palloiltiin joku puoltoista tuntia ihan järkyttävässä auringonpaisteessa ja voin sanoa että oli mukava päästä paikkaan, jossa ei ollu muita kun me 8 opiskelijaa ja kun mekin hajauduttiin eri paikkoihin, sai siellä olla ihan yksin. Mä en jossain vaiheessa nähny ketään muita ja siellä oli muutenkin hiljaista ja rauhallista. Se oli miellyttävää. Siellä oli myös kauniita lintuja, mutta ne ei mua hirveesti jaksanu kiinnostaa. Yritin saada kuvan muutamasta sisiliskosta, mutta ne pelkäs mua ja oli nopeita liikkeissään, joten ei kuvia niistä.Pato oli aika karua aluetta, tosin vesi oli kauniin sinistä. Juuri niin kuin elokuvissa. Siellä oli kyllä yllättävän paljon roskia ja mitä ihmeellisimpiä juttuja kuten kuorma-auton rengas. Siis keskellä ei mitään!Löysin myös outoon asentoon jääneen kalan, joka oli täysin kuiva. Näytti siltä että se ois jääny siihen vahingossa kun vesi on laskenut, mutta oletettavastihan se olis kellahtanut kyljelleen?!?Sieltä käveltiin melki Game Cityyn asti (jäätiin siis Spariin joka oli ennen sitä) ja käytiin ostoksilla. Sitten taksi takas yliopistolle ja tyytyväisinä kämpille. Mä sain sitten tietokoneella istuessani päähänpiston mennä uimaan koska kuulin että allas on kuin onkin viikonloppuisinkin auki! Kävin kiskasemassa pari kilometriä, jonka jälkeen mentiin Eevan kanssa mammojen kautta kuoroharkkoihin, jotka oli parhaat ikinä. Ekaa kertaa tuntu että mä jopa osaa/muistan jotain sanoja ja biisit joita tänään laulettiin oli lähestulkoon kaikki ihan sairaan hyviä. Yleensä kahden tunnin reeneissä mulla rupee sattumaan jalkoihin, mutta ei tänään. Me tanssittiin niin paljon, että jalat ei kerenny oleen samassa asennossa liian kauaa.

Sain myös esipuhuttua itselleni (ja toivottavasti Eevalle) kutsua häihin!!! Me ei Zinzin kanssa keretty siitä paljoa puhua koska piti alkaa laulamaan, mutta jotkut häät on vissiin tässä jossain vaiheessa... Siinäpä sitten onkin informaatiota tarpeeksi tälle erää. :)

5 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Piti vähän korjailla kirjoitusvirheitä. Uusi yritys!
    Nuo perinteiset juhlat, kuten hautajaiset ja häät taitaa antaa paljon paremman kuvan paikallisesta elämästä kuin kampuksella pyöriminen. Tosi hienoa että pääsitte mukaan! Ja toivottavasti hääkutsukin tupsahtaa teille :)
    Täällä muutama yövuoro takana, tänäkin yönä tiedossa töitä. Ja sitten yövuorojen tekijän etuna odottaa kolme vapaapäivää!
    mäkin haluan aloittaa uimisen, saa nähdä jos jaksaisin aamuisin töiden jälkeen käydä heittämässä parit sadat metrit. Sun kilometreihin on vielä PIIIITKÄ matka. Ha det bra!

    VastaaPoista
  3. Tack så mycket! Jag vill.

    Juu se siitä ruotsista... Juu on täällä muutamaan kertaan sen kuullu että häät ja hautajaiset pitää nähdä. En vaan ois uskonu että noi hautajaiset ois saanu aikaan sellasia tunteita ja ajatuksia mitä ne sit aiheutti. :) Mutta siis kaikki ihan hyviä.

    Tänäänkin kävin uiskentelemassa. Se vaan yksinkertaisesti on hieno laji. En tosin menny kun kilsan, koska olin päättänyt mennä meidän blockin aerobicciin ja mulla oli siinä välissä vain tunti aikaa (mennä Vegasilta altaalle ja pesun kautta kotiin). Aerobic oli ihan syvältä. Onneksi normaalisti sen paikalla on lentopalloreenit.

    Mites Ninni on sopeutunut sun poissaoloon? Onko Kimi sit aina kotona kun oot töissä vai miten ootte homman järkkäilleet?

    Kristiina

    VastaaPoista
  4. heips! Tässä kaksi tuntia sitten heränneenä ja klo 18... :)

    kim on hoitovapaalla nyt vuoden hoitovapaalla eli kotona koko ajan :) Ehkä tarttee pikkasen ulkoilla ja muutakin tehdä ettei kuuppa sekoa, mutta kuitenkin. Ninni saa siis jatkaa kotihoidosta nauttimista täysin rinnoin ja nyt vielä tarmoa täynnä olevan isukin kanssa.

    Mä olen tehnyt ja tuun tekeen aika paljon yövuoroja, joten Ninni ja Kim nukkuu ku olen töissä, joten siinä mielessä kaikki mennyt hyvin. Sit aamulla näen paria hetken aikaa kun tulen töistä ja sit menen ite pehkuihin. Sit iltapäivällä nouseskelen ja ehdin vielä iltatoimia hommaileen Ninnin kanssa ja laittaan sen nukkumaankin.

    Siinä mielessä siis paljon uutta ja ihmeellistä mutta innoissamme otamme tällaisen vaiheen vastaan.

    VastaaPoista
  5. No sehän kuulostaa kivalta. Toivottavasti vaan ei sun yövuorot rupea painamaan. Ei ne varmaan sitä vielä tee, mutta jos meinaat tehdä niitä paljonkin niin sit jossain vaiheessa voi käydä rankaksi. Mutta järjestely on varmaan teidän kaikkien kannalta mieluisa. Olispa olemassa enemmän isiä jotka tekee saman. :)

    Kristiina

    VastaaPoista