Häät Good Hopessa

Lauantaina mulla ei pitäny olla mitään tekemistä paitsi että oli tarkoitus opetella BIS:istä saatuja biisejä, koska tiän että se opettaja ihan kiusallakin laittaa mut laulamaan ja soittamaan niitä tänään katsoakseen että oonko tehny mitään mun "loman" aikana. Sitä siis piti tehdä, mutta onneksi Saksalaisten Annan ja Lissan kaveri Otti antoi munkin tulla hänen tuttunsa häihin. Häät oli kaukana. Veikkaisin että 130kilsan päässä, mutta onneksi Otti oli saanut veljensä auton lainaan ja me päästiin sen kyydillä juhliin.

Me oltiin rankasti myöhässä ja ensin näytti siltä että ruokaakaan ei meille ole tiedossa. Kyllä me ruokaa myöhemmin saatiin, mutta oli kyllä yksi huonoimmista ruoista mitä oon täällä saanu. Pelkkää sampia ja seswaata. Eikä niitäkään paljoa. Muilla oli lautasilla salaattia, kanaa ja riisiä ja me saatiin sampia... Jes...
Sitä luulis että kolmessa kuukaudessa olis jo tottunu siihen että sua kyylätään ja tuijotetaan, mutta häissä tuijotuksen määrä oli aika uskomaton. Kun me saavuttiin paikalle, tuntu että oikeesti kaikki tuijottaa meitä ja miettii että mitä hittoa nuokin täällä tekee... Onneksi sitä ei ihan kamalan kauaa kestäny. Kännisiä naisia ja miehiä tietty tuli myöhemminkin meidän luo puhumaan ja kyselemään ja kertomaan miten ne haluis tutustua meihin paremmin ja joku haluaisi yhtä pienen vaimon mitä Anna on.Mua vähän harmittaa ettei me päästy näkemään häitä alusta asti, koska ollessamme myöhässä me missasimme myös morsiamen valkoisen mekon. Täällä siis morsian vaihtaa asua monta kertaa häiden aikana. Me nähtiin kaksi eri asua ja jo ennen meidän tuloa hän oli vaihtanut asua kerran ja kun me oltiin lähdössä, oli asunvaihto taas käynnissä. Eli ainakin 4 eri pukua vaihdettavana siihen mennessä ja kuulemma lisää olisi ollut tiedossa jos olisimme olleet siellä pidempään. Kun pukua lähdettiin vaihtamaan, tehtiin se aina tanssien. Tässä olis siitä vähän videota.

Otti oli selkeästi tullut häihin vain yhden asian -ruoan- takia. Siksipä kohtalaisen pian hän halusi lähteä takaisinpäin. Ajeltiin samaisella autolla Kanyeen, jossa Ottin veli oli ottamassa autoaan vastaan ja meillä oli sitten kaksi vaihtoehtoa päästä takas Gabsiin. Linkkarilla tai liftaamalla. Valittiin jälkimmäinen vaihtoehto, koska ensimmäinen olisi vaatinut pitkää venailua ja pitkää istumista bussissa. Kohtalaisen nopeasti saatiin kyyti lava-autolta, joka oli täynnä mutta me mahduttiin lavalle istumaan. Täällä liftauskyydistä pitää maksaa sama hinta kun bussimatkasta, mutta liftaaminen on huomattavasti paljon nopeampaa kun bussilla kulkeminen. Ja oli kyllä ihana istua auton lavalla kun ilma oli lämmin ja tuuli tuiversi hiuksissa. Tai ei se mulla niin tehny kun mulla oli hiukset kiinni. :) Gabsiin palattiin ehkä joskus ysin jälkeen ja sit mä kävin tsekkaamassa Halloween-partyt jotka jenkit oli järkänny Carry Potilla. Aika säälittävää menoa suoraan sanottuna. Jenkit ei ihan hirveän hyvää kuvaa anna itsestään tollasissa "juhlissa". Porukka oli kännissä kun käki ja kello ei tosiaan ollu kun vasta ysin kieppeillä. Mä olin niin väsyny aamun aikaisen heräämisen (4.20 Liisan ja äitin pakkausmeteliin) takia että päätin hyvin pian jatkaa matkaa Las Vegasille. Sänkyyn päästyäni meni ehkä kolme sekuntia kun olin jo unessa. Mutta väsymys on jatkunut sen jälkeenkin koska täällä on niin kuuma. Tiedän, ei sais valittaa, mutta oikeesti tulkaa tänne ja koittakaa elää ihmisiksi tän kuumuuden kanssa. Ei ole helppoa!

Nyt mun pitäis koittaa ettiä suihku josta tulis vettä. Se on ollu viimeaikoina ihan työn ja tuskan takana, oli aamu tai ilta. Ja aamuin illoin pitää suihkussa käydä koska on niin kuuma. :P Muutaman tunnin päästä pitäis koittaa päästä takas kiinni arkeen menemällä oppitunnille piiiiiitkästä aikaa. Mutta toivottavasti viikot kuluu nopeasti. Ensi viikonloppuna meidän opettaja lupasi antaa meille kyydin tanssifestareille. Sitä odotellessa...