Menin siis aamulla ensin Main mall:lle jossa kävin turisti-infossa hakemassa vähän materiaalia Botsin pohjoisosista. Materiaali on pitkälti samaa jota olen nähnyt jo aikaisemminkin, mutta laitoin kaikki kirjaset äitin ja Liisan messiin niin oli ihan kiva saada oikeastikin jotain konkreettista mistä voi vähän katella eri paikkoja. Onneksi älysin myös kysyä missä Zambian ja Zimbin lähetystöt on, koska vaikka olin netistä kattonu niiden paikat, oisin menny ihan väärään paikkaan Zambian lähetystön kanssa. Se olikin siinä keskellä Main mall:ia. Sinne siis. Menin sisään ja sinne piti sitten laittaa oikein passinumerot ja sisääntuloaika paperille joka oli kaikkien nähtävillä. Niin Afrikkamaista.
Venailin siinä sit hetken ja sit mut kutsuttiin yhteen huoneeseen jossa oli kolme naista. Kaksi niistä näyttikin ihan virkailijoilta, mutta kolmas näytti siivoojalta mutta tyynen rauhallisesti se vaan istua tönötti siinä pöydän edessä. Mä luulin hetken että se oli siellä toimittamassa jotain asiaa, mutta sitten se virkailija vaan kysy multa että mitäs mä. Sanoin asiani, kerroin että oon Suomesta ja sitten se rupes kattelemaan pitkää listaa mun takana olevalta seinältä. Hetken päästä se nousi ylös ja meni sinne listan viereen. Sitten kuulu että: "niin minkä maan vieressä Suomi on?" Sanoin että Ruotsin ja Venäjän välillä ja sitten nainen tokasi että ehei, saat viisumin suoraan rajalta. Ok.
No sitten jatkoin toiveikkaana matkaa mukavan viileässä säässä kastuen sateesta. Sain turisti-infosta oikein kartankin, ja onneksi sain koska olisin ollu muuten ihan hukassa. Mä taivalsin siellä Gaboronen suurimpien rakennusten seassa enkä tienny ollenkaan missä olin. Onneksi sitten päädyin Jenkkien suurlähetystön eteen, tosin en uskaltanu kysyä niiltä vartijoilta mitään koska ne leikki rynnäkkökivääreillään portin edessä. Kartan mukaan kuitenkin paikan piti olla ihan sen Jenkkien suurlähetystön vieressä ja siellähän se olikin. Menin portille, jossa piti taas kirjata ylös samaiset tiedot mitkä siellä toisessakin lähetystössä ja sitten pääsin sisälle itse rakennukseen. Siellä olikin sitten populaa ja vain yksi nainen töissä. Vähän oli turhauttavaa katella sitä toimintaa kun porukka hakee passeja ja jatkoa luvilleen ja jonossa seuraava on oikeasti ihan niskassa kiinni niin että minkäänlaista asiointirauhaa et saa. Tavalliseen tapaan porukka etuilee toisinaan ja tämä nainen tiskin takana koittaa jostain ihmeen syystä palvella vähintään neljää asiakasta yhtä aikaa. Siinä onkin sitten selvittelemistä kenen paperi on mikäkin kun naisella on yhtä aikaa jos jonkinmoista lappua edessään.
Ja meinasin ihan tosissaan kilahtaa kolmelle ikkunanpesijämiehelle jotka koitti kaikin tavoin saada mun huomion mm. kävelemällä juuri mun edestä jonon läpi sanoen excuse me:tä mennessään, hokemalla sanoja, jotka mun paidassa luki tai muuten vaan olemalla hieman (lue: todella) rasittavia.
Kun mä sitten 20 minuutin venailun jälkeen pääsin tiskille, sain kuulla samaisen uutisen kun mitä edellisessä paikassa. Rajalta vaan…
Ei auttanu kun lähteä takas kotia kohti. Kävelin kaupungin hienojen rakennusten ohi ja samalla oli pakko ottaa muutama kuva, koska en välttis enää siellä päin liiku! Palasin siis Main mallille jossa menin Toplineen ja onneksi menin. löysin aivan ihanan topin. Koitin ottaa siitä kuvaa, mutta siitä ei tullu yhtään mittään! Näette sen sit myöhemmin jossain kuvissa. Sitten päätin että mähän voisin mennä suoraan Main mallilta Riverille, koska halusin käydä Sparissa. Combipysäkillä sain sitten muutaman combin pysäytettyäni tietää että combit ei mene Main mallilta Riverille. Yksi combikuski kuitenkin ehdotti että ottasin sen ”specialina” Riverille. Special taksi maksaa 20pulaa, niin mitähän ois combi ollu!?! Sanoin sitten vaan että taidan ottaa taksin josta maksan 3.70 ja kiitin kauniisti. Metsästin sitten sitä taksia ja niinhän siinä kävi että ei nekään aja regularina Main mallilta Riverille. Jouduin siis ottamaan taksin (joka muuten makso vain 3 pulaa) yliopistolle ja kävelin sitten Riverille. Siellä kävin Sparissa ja vessassa ja sitten käppäilin takas yliopistolle.
Melkein voisi sanoa että turha reissu mutta tulipahan tehtyä. Huoneessani en kerennyt kun syömään kun Nick tuli ja kaipasi seuraa Riverille. No, pitkän empimisen jälkeen lupasin lähteä, vaikka juuri sieltä olin siis palannut takaisin. Nick lähtee täältä jo ensi tiistaina, niin se sitten napsi kuvia oikein olan takaa koko matkan ajan. Ihmisillä oli varmaan todella hauskaa katella kun kaks valkosta käppäilee ja toinen napsii kuvia koko ajan. No, siellä sitten mentiin Equatorialiin, jossa ei hitto vie toiminu netti. Mun ainoa ehto sinne menemiselle oli se, että saisin käyttää nettiä ja sitten se ei tietenkään toimi. No, Nick luki tenttiinsä ja mä kirjottelin sitten wordilla tätä päivitystä. Äsken tultiin takas ja ysiltä mun pitäis lähteä 50 minsan lenkille Victorian kanssa, joka on 400m:n juoksija... En ymmärrä miten saan ittenu tällasiin soihin upotettua. Se meinaan juoksee 400m 57s:n, joten ei ole mikään turha tyttö. Voi olla että mä olen kuollut noin puolentoistatunnin päästä. Ehkä jo ennen sitä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti